Kevättuulilajit

1. Leskenlehti

2. Rentukka

3. Koivu

4. Kekomuurahainen

5. Leppäkerttu

6. Nokkosperhonen

7. Sisilisko

8. Sammakko

9. Varis

10. Töyhtöhyyppä

11. Västäräkki

12. Siili

 

1. Leskenlehti

Suomuvartinen, keltainen leskenlehti kukkii varhain keväällä pelloilla ja tien vieruksilla. Lehdet ilmestyvät vasta kesällä, kun kukka on jo kukkinut. Siitä leskenlehti on saanut nimensäkin. Kun keväällä havaitset leskenlehden kukkia, voit myöhemmin kesällä tulla samalle paikalle etsimään yksinäistä leskenlehteä.

 

2. Rentukka

Ojan varsilla kasvavan rentukan tunnistaa kirkkaan keltaisista kukista ja tumman vihreistä paksuista lehdistä. Se on kerännyt ennen talvea vararavintoa juurakkoonsa, niin että se on jo aikaisin keväällä valmiina kukkimaan. Muut kosteiden paikkojen kasvit kukkivat yleensä vasta kesällä. Poimi rentukka vain silmilläsi, ota valokuva tai piirrä rentukka vihkoosi. Rentukka on myrkyllinen ja lakastuu maljakossa nopeasti.

 

3. Koivu

Koivu alkaa vihertää. Vain ohutvahainen suojalehti on piilottanut pienet, mutta täydelliset koivun lehtiaiheet talven paukkupakkasilta. Maista koivun hiirenkorvia! Nuorissa lehdissä on runsaasti C-vitamiinia. Voit tehdä niistä vaikka salaattia!

 

4. Kekomuurahainen

Kekomuurahaisen löydät kevätpuuhissa metsästä, jossa se rakentaa pesäänsä. Ahkerat työläiset ovat naaraita. Sen sijaan muurahaiskuningattaret ja koiraat lepäilevät vielä keon uumenissa. Tiesitkö, että kekomuurahaisen pesää on käytetty hyväksi suunnistuksessa? Millä puolen puuta keko sijaitsee? Osaatko sanoa miksi?

 

5. Leppäkerttu

Leppäkerttu kuluttaa koko ensimmäisen kesänsä syöden kirvoja ja kasvaen, ja lisääntyy vasta toisena kesänään. Leppäkerttu onkin ihmisen kannalta erittäin hyödyllinen olento, sillä kirvat ovat monien puutarhojen vitsaus. Montako täplää löydät leppäkertun siivistä? Täplät eivät kerro leppäkertun iästä, vaan niiden lukumäärän mukaan on nimetty monta lajia, kuten yleinen seitsenpistepirkko.

 

6. Nokkosperhonen

Keväällä lentelevä nokkosperhonen on horrostanut puun koloissa tai rakennusten suojissa. Usein talvehtineiden perhosten siivet ovat hieman repaleiset ja kauhtuneen väriset. Kevätnälkäänsä nokkosperhonen etsii mettä pajunkissoista ja leskenlehdistä. Jos perhonen päästää sinut lähelle katselemaan työskentelyään imukärsällä, olet onnekas tai perhonen on vielä kohmeinen. Nokkosperhonen munii nokkoselle ja sen toukat syövät nokkosen lehtiä.

 

7. Sisilisko

Sisilisko nousee kantojen ja puupökkelöiden alta tai maakoloistaan lämmittelemään rantakiville ja kannoille. Se on vaihtolämpöinen eli tarvitsee auringon valoa lämmetäkseen. Se voi hädässä ja hämäyksen vuoksi pudottaa häntänsä, ja uuden hännän kasvattaminen on sille työlästä. Ethän siis ota sisiliskoa käteesi! Koeta seurata sisiliskoa niin pitkään kuin mahdollista. Monenko sekunnin ajan ehdit nähdä vikkelää vipellystä?

 

8. Sammakko

Sammakko on talvehtinut ojien, lampien ja lähteiden pohjamudissa. Kun jäät sulavat, on aika kokoontua kutemaan koko porukalla. Sammakon kutupaikat ovat vuodesta toiseen samoja. Kuuntele huhti-toukokuun iltoina kutsuääniä kosteikkojen tuntumassa (sammakon kurnutusta; viitasammakon pulputusta: plup, plup; rupisammakon kutsua: krok, krok, krok). Muistathan: sammakko on rauhoitettu eläin, joten sen kutuunkaan ei saisi suotta koskea.

 

9. Varis

Varis on viettänyt talvea Etelä-Ruotsissa tai Tanskassa, ja osa niistä pysyttelee myös Suomessa talven. Oikeita muuttovariksia ei voikaan tunnistaa, jollei näe niiden saapuvan suoraan mereltä. Sitä vastoin varma kevään merkki on se, kun näkee variksen kantavan nokassaan oksaa: se on pesäntekopuuhissa.

 

10. Töyhtöhyyppä

Töyhtöhyypällä on nimensä mukaisesti näkyvä töyhtö päälaella. Parhaiten tämän mustavalkoisen linnun tunnistaa kuitenkin hauskasta, naukuvasta äänestä. Töyhtöhyyppä saapuu ensimmäiselle tiedustelulennolle Suomeen jo varhain keväällä. Jos kevät ei ole vielä riittävän pitkällä, se voi kääntyä kannoillaan ja tulla takaisin vasta pälvien ilmaannuttua pelloille ja rannoille. Töyhtöhyyppä lentää pyöreäpäisillä siivillään nykivästi mutta hyvin taitavasti. Osaatko piirtää töyhtöhyypän lentoreitin?

 

11. Västäräkki

Pitkäpyrstöinen västäräkki on viettänyt talveaan Välimerellä. Hyönteissyöjän ei kannata ilmestyä maisemiin ennen kuin pöytä on katettu horroksesta heränneillä hyönteisillä. Iloisen oloinen västäräkki keikuttaa pyrstöään paikallaan ollessaankin ja sen lento on hauskan näköistä pyrähtelyä. Lentäessään se päästään tsilip – äänen. Kun  västis on paikalla, on kesäkin kohta. Laske, montako päivää on "västäräkistä vähäsen"!

 

12. Siili

Siili on horrostanut talven lehtikompostin alla tai rakennusten suojassa talvipesässään. Nyt sillä on kiire etsiä kumppani, sillä uudet poikaset on saatava valmiiksi ennen juhannusta. Valonarka siili lähtee liikkeelle vasta hämärän aikaan. Mieti kevätkampanja, jolla varoittaisit autoilijoita heränneistä siileistä.